Tilastojen mukaan Suomi johtaa ylivoimaisesti dementian (tylsistyminen) sairaalahoidossa 217 vuorokautta/1000 asukasta. Ruotsissa määrä on 4,5 vuorokautta eli vain 50 osa. Latvia on lähimpänä 31 vuorokaudella eli kymmenesosalla Suomen vuorokausista. Suomessa uskotaan niin vahvasti ettei osassa laitoksista päästetä potilaita lainkaan ulos. Ei ole direktiiviä vanhusten ulkoiluttamisesta, kuten lehmistä on määräykset. Myös vangeilla on turvattu ulkoilu.
Jotta saadaan nopeasti makuutukseen, ei myöskään pidetä huolta, että vanhukset pääsevät ulos. Kotihoidon asiakkaista joka viides ei ole käynyt viimeiseen kuukauteen ulkona. Tehostetussa palveluasumisessa joka viides ei ole poistunut asuinrakennuksestaan kertaakaan viimeiseen kuukauteen. Jo kymmenessä päivässä kotona pärjäämätön vanhus tottuu makuuseen, menettää toimintakykynsä ja jää pysyvästi vuodepotilaaksi.
Hoitajamitoitus vuodeosastolla onkin ollut johtava teema Suomessa ja sen ymmärtää yllä olevan perusteella.
G8 maat ovat tarttuneet asiaan ihan eri tavalla. Systemaattisesti ja analyyttisesti.
Tällä viikolla , 11.12 2013, G8 maat pitivät ensimmäisen kokoontumisen dementiasta. Maailmassa on 44 miljoona dementikkoa, 22% lisäys viimeisen kolmen vuoden aikana. 2050 tulee olemaan 135 miljoonaa dementikkoa. Se tulee maksamaan n 25 miljardia vuodessa, enemmän kuin syöpä ja sydänsairaudet yhteensä. Suomi kuuluu kärkijoukkoon.
Englannissa hallitus on ottanut ohjat asiassa. Pääministeri on luvannut kaksinkertaistaa rahoituksen dementia tutkimukseen ja yrittää saada aikaan globaalin suhtautumisen dementiaan yhtä vakavasti kuin syöpään tai HIV:n. Hän haluaa muidenkin rikkaiden maiden lisäävän vastaavasti panostuksia dementia tutkimukseen. Taistelu pitää käydä globaalisti valtioiden, yritysten ja tiedemiesten yhteistyössä. Englannissa on aloitettu monia toimia: on lisätty 50 miljoonaa rahaa parannetaan sairaaloita paremmin dementiaan sopiviksi, käynnistetty TV-kampanja, yleislääkärit tarkistavat tarkemmin dementian mahdollisuutta, aloitetaan ohjelmia joilla helpotetaan käytännön elämää, pankissa asiointia, kulkemista julkisessa liikenteessä jne.
Näitä pidetään tällä hetkellä viitenä tärkeimpinä asiana:
1. Dementian aikainen diagnosointi on avain dementiaan puuttumisessa.
Tärkeää olisi löytää helppo tapa diagnosoida kuten verikoe. Nyt arvioidaan menevän 10-15 vuotta aivosolujen kuolemisessa ennen kuin muisti ongelmat tulevat näkyviksi. Dementiassa on useita tyyppejä, jotka pitäisi pystyä erottamaan.
2. Pysäyttää solujen kuoleminen.
Oikein hyvää tapa ei ole.
3. Lääkkeiden kehittäminen.
Lääkkeitä kyllä on mutta eivät ole kovin tehokkaita, parempia tarvittaisiin.
4. Löytää tapoja vähentää riskejä.
Toistaiseksi on hiukan epävarmaa kuinka voi vähentää riskiä. Näyttöä on hyvien elintapojen hyödyllisyydestä, mutta lisäselvityksiä tarvitaan.
Ennaltaehkäisy on tämän hetken tutkimusten mukaan paras hoito ja se pitää aloittaa jo keski-iässä. Ennaltaehkäisyssä toimivat samat asiat kuin sydämen kanssa, eli kunto pitää olla hyvä ja syödä terveellisesti. Tämän arvioidaan laskevan riskiä jopa 60%. On arvioitu Alzheimeriin kuolevien määrän putoavan puoleen jos alku siirtyy viisi vuotta .
5. Parhaan hoidon löytäminen.
Dementiasta on huikeat kustannukset, mutta terveydenhoitokulut ovat vain osa. Hoitokodit, vanhainkodit ja omaisten menetetyt työtulot hoidon aikana lisäävät merkittävästi kuluja. Tärkeätä olisi pitää dementikko itsenäisenä mahdollisimman kauan.
Nyt suuret ikäluokat ovat keski-iässä ja siirtyvät eläkkeelle. Ehkäisy olisi pitänyt jo aloittaa. Suomessa on kova usko dementian eli tylsistymisen paranemiseen makaamalla. Niinpä suurin keskustelua asiasta on käyty hoitaja mitoituksessa. Pitäisi ottaa paljon laajempi ja johdonmukaisempi ote asiaan. Ihmisen ”kuntotakuu” kestää n.65 vuotta. Sen jälkeen on kuitenkin monilla yksilöillä mahdollisuus - pitkälle elintavoista ja sairauksien ehkäisystä riippuen - elää noin 20 hyvää vuotta. On sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta parempi että pysyy nuo noin 20 vuotta mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä. 20-vuotta sängyssä ei voi pitää hyvänä tavoitteena ja varmasti aika käy maatessa pitkäksi.
Nyt Suomen olisi syytä lähteä mukaan nopeasti G8 maiden kanssa kehittämään diagnostiikkaa, hoitoa ja muuta dementiaan liittyvää. Tämä on erityisen tärkeää koska Suomi on yksi pahimpien ongelmien maista.
Oi Suomi, milloinka otat pään pois pensaasta (peiton alta) ja ryhdyt määrätietoisesti taistelemaan tylsistymistä ja sen aiheuttamia ongelmia vastaan?
Lähteet:
BBC 5.12.13 http://www.bbc.co.uk/news/health-25213162
BBC 10.12.13 http://www.bbc.co.uk/news/health-25263341
David Cameron https://www.facebook.com/DavidCameronOfficial/posts/695098183847836
The Dementia Challenge http://dementiachallenge.dh.gov.uk
Lääkärilehti Miten elää terveenä 100-vuotiaaksi?
Näkökulma, 50 - 52/2013 vsk 68, s. 3313 - 3314, Timo Strandberg
MTV 12.12.2003 http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/muistiliitto--lehmillakin-parempi-lainsuoja-kuin-vanhuksilla/2442392
Talouselämä http://www.talouselama.fi/uutiset/voiko+vanhustenhuollossa+saastaa+ja+parantaa+palvelua+voi+kirjoittaa+professori+erkki+vauramo/a2219314
The Times 13.12.13 http://www.thetimes.co.uk/tto/health/news/article3944446.ece
Julkaistu myös Uuden Suomen puheenvuoroissa 16.12.2013
Tärkeä hyvä puheenvuoro. Osa konsteista lie niin yksinkertaisia, ettei niitä käytetä yksinkeratsuuden vuoksi: sopiva liikunta, monipuolinen ruoka, happea aivo- ja muille soluille.
VastaaPoistaElämän mielekkyyden, tekemättömyyden, merkityksettömyyden ongelma on syvä monella ikäihmisellä, kun elämä yksinäistyy entisestään. Kun aivoja ei käytä, ne surkastuvat samoin kuin lihas, jota ei käytä. Elämän merkityksen löytäminen vaatisi paljonpuhutun yhteisöllisyydeen luomista. Mutta miten se olisi mahdollista näin teknistyneessä, näin privatisoituneessa minä-minä kulttuurissa?