Sote-soppa kansalaisen ja potilaan kannalta: "Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku...."
Sote-uudistuksen kautta on pitkään yritetty järjestää terveydenhuoltoa uudelleen. Koko ajan kuitenkin näyttää sekavammalta.
Näyttää siltä, että pohja koko hankkeella on aika hutera alusta alkaen. Lähtökohdaksi ei ole otettu selkeitä kansainvälisissä vertailuissa esille tulleita ongelmia. Näkökulma ei ole potilaasta tai kansalaisesta lähtenyt. Ei ole esitetty kunnon laatu- tai talousmittareita hankkeen toteutuksen seurantaan.
Miksi suomalaisilla esimerkiksi on vähän terveitä työvuosia, vähän terveitä vuosia yleensäkin ja lyhyempi elinikä kuin Ruotsissa? Ruotsin kanssa olemme olleet satoja vuosia samaa maata.
Eikö tavoitteeksi voisi asettaa Ruotsin saavuttamista? Rahaakin terveydenhuoltoon käytämme tällä hetkellä saman verran. Eikö terveydenhuollon tarkoitus ole juuri auttaa elämään terve ja pitkä elämä?
Miksi vastuullisten yksiköiden laatumittarien tuloksia ei avoimesti esitetä? Ne ovat kyllä ulkomailla käytössä, kun Suomea arvioidaan.
Kansainvälisissä vertailuissa saadaan Suomen terveydentilasta yllättävän huono kuva.
Kelan tutkimusblogi otsikoi 13.2.2013: "Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta". Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa.
Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa. Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän. Suomessa eriarvoisuus on erityisen suurta erikoislääkäripalveluiden käytössä.
Kansainvälisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle.
Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon, jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.
Järjestelmässä vastuut potilaan hoidosta ja eri kustannuksista on jaettu liian monelle taholle. Niinpä kukaan ei tiedä mitä kokonaisuudessaan tapahtuu. Silti lähes kaiken maksaa kansalainen veroissa, sekä valtion että kuntien ja vielä eläkeyhtiöiden kautta. Niinpä meillä on järjestelmä jossa rahaa kuluu suunnilleen saman verran kuin Ruotsissa, mutta terveitä vuosia on selvästi vähemmän ja eriarvoisuus erityisen suurta.
Jatkossa pitää vain nöyrästi lähteä liikkeelle kansalaisen ja potilaan näkökulmasta. Parasta olisi ottaa mallia ulkomailta toimivasta järjestelmästä eikä keksiä uudestaan huonoa ruutia. Kansainvälisesti parhaimmiksi on arvostettu Euroopassa mm. Ranksa, Englanti ja Ruotsi. Ruotsi on hyvin lähellä ja siksi turvallisin malliksi. Englanti on alkuperäinen julkinen ja edelleen arvostettu.
Kun vielä 2014 potilaat voivat verorahoilla saada hoitoa ulkomailla tulee pikaisesti saada kunnon seurannat laatumittareilla sekä kustannuksilla. Muuten kaaos vain pahenee.
Kirjoitus on julkaistu Mediuutisissa 19.4.2013
