Potilaan valinnanvapaus koittaa 01.01.2014. Mikä on tilanne 31.12.2013?

Vuoden 2014 alusta koittaa potilaan valinnanvapaus SOTE:n viivästymisestä huolimatta. Viimeisenä päivänä jonka direktiivi sallii. Kotimaan osalta tilanne on aika selkeä, mutta ulkomaiden osalla ei niin yksinkertaista.

Vuoden  2014 alusta alkaen on mahdollisuus valita oma terveysasema kaikista Suomen terveysasemista, tosin vain kerran vuodessa Suomalaisten sääntöjen mukaan. Erikoissairaanhoidon yksikön on voinut  valita sairaanhoitopiirien muodostaman erityisvastuualueen sisältä jo nyt ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnallisesti. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin tai hammaslääkärin lähete. Hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Valinnan saa tehdä useammin kuin kerran vuodessa.

Hoito ulkomailla on monimutkaisempi ja siihen sisältyy mahdollisuus kiistoihin. 

Yksityispotilaalla on selkeämpi. Voi hakeutua hoitoon ja korvauksen saa kuten Suomessakin yksityisestä hoidosta. Matkoja ulkomaille asti ei korvata.

Julkinen puoli on tehty monimutkaisemmaksi.

EU:n lainsäädännön mukaan voit hakeutua sairaanhoitoon toiseen EU-maahan, jos

• tarvitsemaasi hoitoa ei ole saatavana kotimaassasi, mutta lakisääteinen sairausvakuutuksesi korvaa sen, tai
• terveydentilasi perusteella vaikuttaa siltä, ettet välttämättä saa hoitoa riittävän ajoissa.  Terveydentilaan liittyviä näkökohtia ovat esimerkiksi kivun aste, vamman laatu (joka saattaa esimerkiksi vaikeuttaa työntekoa huomattavasti tai tehdä sen kokonaan mahdottomaksi), sairauden todennäköinen eteneminen sekä oma aiempi sairaushistoria.

Jos halutaan kotimaisen sairausvakuutuslaitoksen korvaavan ulkomaisen sairaalahoidon kulut, voi hankkia sitä koskevan luvan etukäteen.

Kun on lupa, voi hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan. Periaatteessa  hoidetaan samoilla ehdoilla ja veloitetaan samat kulut kuin maan omassa sairausvakuutuksessa on.

Jos tarvitaan yllättäen lääkärinhoitoa toisessa EU-maassa, eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä saa helpoimmin kyseisen maan lakisääteisessä terveydenhuoltojärjestelmässä hoitoa, joka ei voi odottaa kotimaahan paluuta – esimerkkinä murtuneen jalan paikalleen asettaminen ja kipsaaminen.

Jos kyseinen hoito on paikallisille asukkaille maksutonta, ei tarvitse maksaa siitä. Jos pitää maksaa, voi pyytää maksun korvaamista kohdemaassa tai anoa sitä korvattavaksi oman maan sairausvakuutuslaitokselta.

Veikkaisin ongelmia esiintyvän kun arvioidaan onko välttämätöntä hoitoa saatavissa riittävän ajoissa. Siihen pitää hakea lupa. Jos evätään, pitää se perustella. Käytännössä KELA pyytää sairaanhoitopiirin arviota, johon vastaus pitää antaa 21 päivän kuluessa. Jos lupa annetaan, saa korvaukset myös matkoista yms.

Kipupuomi lehdessä olleen haastattelun mukaan Noora Heinonen sanoo: “Sellaisissa tilanteissa, että potilaan tarvitsemaa hoitoa ei julkinen terveydenhuolto voi järjestää hoitotakuulainsäädännön mukaisesti Suomessa, potilaalla on oikeus saada ennakkolupa maksusitoumuksesta ulkomaille. Ennakkolupa haetaan KELA:sta.”

Jää nähtäväksi syntyykö kiistoja arvioista.

Kannattaa kysyä KELAsta neuvoa kaikesta ulkomaan hoidosta, mieluummin etukäteen: Kelan Kymenlaakson kv-tilitysyksikkö

p. 020 635 1808

Lähteet:

Potilaan valinnanvapaus sivusto ja sen lähteet: https://sites.google.com/site/potilaanvalinnanvapaus/

Julkaistu myös Uudessa Suomessa 31.12.2013

Oi Suomi, maa joka uskoo tylsistymisen paranevan makaamalla. (Mutta uskovatko G8 maat?)

Tilastojen mukaan Suomi johtaa ylivoimaisesti dementian (tylsistyminen) sairaalahoidossa 217 vuorokautta/1000 asukasta. Ruotsissa määrä on 4,5 vuorokautta eli vain 50 osa. Latvia on lähimpänä 31 vuorokaudella eli kymmenesosalla Suomen vuorokausista. Suomessa uskotaan niin vahvasti ettei osassa laitoksista päästetä potilaita lainkaan ulos. Ei ole direktiiviä vanhusten ulkoiluttamisesta, kuten lehmistä on määräykset. Myös vangeilla on turvattu ulkoilu.

Jotta saadaan nopeasti makuutukseen, ei myöskään pidetä huolta, että vanhukset pääsevät ulos. Kotihoidon asiakkaista joka viides ei ole käynyt viimeiseen kuukauteen ulkona. Tehostetussa palveluasumisessa joka viides ei ole poistunut asuinrakennuksestaan kertaakaan viimeiseen kuukauteen. Jo kymmenessä päivässä kotona pärjäämätön vanhus tottuu makuuseen, menettää toimintakykynsä ja jää pysyvästi vuodepotilaaksi.

Hoitajamitoitus vuodeosastolla onkin ollut johtava teema Suomessa ja sen ymmärtää yllä olevan perusteella.  

G8 maat ovat tarttuneet asiaan ihan eri tavalla. Systemaattisesti ja analyyttisesti.

Tällä viikolla , 11.12 2013, G8 maat pitivät ensimmäisen kokoontumisen dementiasta. Maailmassa on 44 miljoona dementikkoa, 22% lisäys viimeisen kolmen vuoden aikana. 2050 tulee olemaan 135 miljoonaa dementikkoa. Se tulee maksamaan n 25 miljardia vuodessa, enemmän kuin syöpä ja sydänsairaudet yhteensä. Suomi kuuluu kärkijoukkoon.

Englannissa hallitus on ottanut ohjat asiassa. Pääministeri on luvannut kaksinkertaistaa rahoituksen dementia tutkimukseen ja yrittää saada aikaan globaalin suhtautumisen dementiaan yhtä vakavasti kuin syöpään tai HIV:n. Hän haluaa muidenkin rikkaiden maiden lisäävän vastaavasti panostuksia dementia tutkimukseen. Taistelu pitää käydä globaalisti valtioiden, yritysten ja tiedemiesten yhteistyössä. Englannissa on aloitettu monia toimia: on lisätty 50 miljoonaa rahaa parannetaan sairaaloita paremmin dementiaan sopiviksi, käynnistetty TV-kampanja, yleislääkärit tarkistavat tarkemmin dementian mahdollisuutta, aloitetaan ohjelmia joilla helpotetaan käytännön elämää, pankissa asiointia, kulkemista julkisessa liikenteessä jne.

Näitä pidetään tällä hetkellä viitenä tärkeimpinä asiana:

1. Dementian aikainen diagnosointi on avain dementiaan puuttumisessa.

Tärkeää olisi löytää helppo tapa diagnosoida kuten verikoe. Nyt arvioidaan menevän 10-15 vuotta aivosolujen kuolemisessa ennen kuin muisti ongelmat tulevat näkyviksi. Dementiassa on useita tyyppejä, jotka pitäisi pystyä erottamaan.

2. Pysäyttää solujen kuoleminen.

Oikein hyvää tapa ei ole.

3. Lääkkeiden kehittäminen.

Lääkkeitä kyllä on mutta eivät ole kovin tehokkaita, parempia tarvittaisiin.

4. Löytää tapoja vähentää riskejä.

Toistaiseksi on hiukan epävarmaa kuinka voi vähentää riskiä. Näyttöä on hyvien elintapojen hyödyllisyydestä, mutta lisäselvityksiä tarvitaan.

Ennaltaehkäisy on tämän hetken tutkimusten mukaan paras hoito ja se pitää aloittaa jo keski-iässä. Ennaltaehkäisyssä toimivat samat asiat kuin sydämen kanssa, eli kunto pitää olla hyvä ja syödä terveellisesti.  Tämän arvioidaan laskevan riskiä jopa 60%. On arvioitu Alzheimeriin kuolevien määrän putoavan puoleen jos  alku siirtyy viisi vuotta .

5. Parhaan hoidon löytäminen.

Dementiasta on huikeat kustannukset, mutta terveydenhoitokulut ovat vain osa. Hoitokodit, vanhainkodit ja omaisten menetetyt työtulot hoidon aikana lisäävät merkittävästi kuluja. Tärkeätä olisi pitää dementikko itsenäisenä mahdollisimman kauan.

Nyt suuret ikäluokat ovat keski-iässä ja siirtyvät eläkkeelle. Ehkäisy olisi pitänyt jo aloittaa. Suomessa on kova usko dementian eli tylsistymisen paranemiseen makaamalla. Niinpä suurin keskustelua asiasta on käyty hoitaja mitoituksessa. Pitäisi ottaa paljon laajempi ja johdonmukaisempi ote asiaan. Ihmisen ”kuntotakuu” kestää n.65 vuotta. Sen jälkeen on kuitenkin monilla yksilöillä mahdollisuus - pitkälle elintavoista ja sairauksien ehkäisystä riippuen - elää noin 20 hyvää vuotta. On sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta parempi että pysyy nuo noin 20 vuotta mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä. 20-vuotta  sängyssä ei voi pitää hyvänä tavoitteena ja varmasti aika käy maatessa pitkäksi.

Nyt Suomen olisi syytä  lähteä mukaan nopeasti G8 maiden kanssa kehittämään diagnostiikkaa, hoitoa ja muuta dementiaan liittyvää. Tämä on erityisen tärkeää koska Suomi on yksi pahimpien ongelmien maista.

Oi Suomi, milloinka otat pään pois pensaasta (peiton alta) ja ryhdyt määrätietoisesti taistelemaan tylsistymistä ja sen aiheuttamia ongelmia vastaan?

Lähteet:

BBC 5.12.13 http://www.bbc.co.uk/news/health-25213162

BBC 10.12.13 http://www.bbc.co.uk/news/health-25263341

David Cameron https://www.facebook.com/DavidCameronOfficial/posts/695098183847836

The Dementia Challenge  http://dementiachallenge.dh.gov.uk

Lääkärilehti Miten elää terveenä 100-vuotiaaksi?

Näkökulma, 50 - 52/2013 vsk 68, s. 3313 - 3314, Timo Strandberg

MTV 12.12.2003 http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/muistiliitto--lehmillakin-parempi-lainsuoja-kuin-vanhuksilla/2442392

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vankeina-omassa-kodissaan--yli-15-000-iakasta-sisalla-kuukauden-putkeen/2442432

Talouselämä http://www.talouselama.fi/uutiset/voiko+vanhustenhuollossa+saastaa+ja+parantaa+palvelua+voi+kirjoittaa+professori+erkki+vauramo/a2219314

The Times 13.12.13 http://www.thetimes.co.uk/tto/health/news/article3944446.ece

http://www.thetimes.co.uk/tto/health/news/article3945399.ece

Julkaistu myös Uuden Suomen puheenvuoroissa 16.12.2013

Haastattelu Taloussanomat: Suomi kasvattaa terveistä lapsista sairaita

http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2013/08/26/suomi-kasvattaa-terveista-lapsista-sairaita/201311511/12?&n=11#commentsHere

Suomi kasvattaa terveistä lapsista sairaita

Kuva: Heini Hämäläinen

26.08.2013 06:01 Ruotsalaiset pysyvät terveinä yli kymmenen vuotta pidempään kuin suomalaiset, joilla on terveitä vuosia jopa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Asiantuntijoiden mielestä Suomen perusterveydenhoito on epätasa-arvoista ja paikoitellen surkeaa, eikä sote-uudistus suinkaan paranna tilannetta.

Suomalaiset elävät keskimäärin noin 58-vuotiaiksi ilman elämää rajoittavia sairauksia tai vammoja. Naiset pysyvät terveinä puolisen vuotta kauemmin kuin miehet. Ero ruotsalaisiin on huima: Ruotsissa naiset ovat terveitä keskimäärin 70- ja miehet 71-vuotiaiksi.

Suomessa kansalaiset kärsivät krempoista selvästi aikaisemmin kuin muissa Euroopan unionin (EU) maissa. Tieto käy ilmi Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin kesäkuussa julkaisemista tiedoista. Tilaston mukaan 27 EU-maassa asukkaat ovat terveitä keskimäärin noin 62-vuotiaiksi asti. Miesten keskiarvo on muutaman kuukauden alempi kuin naisten.

Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki sanoo, että Euroopan terveimmistä lapsista tulee Suomessa melko pian Länsi-Euroopan sairaimpia ihmisiä.

Yhteisöllisyys
pidentää ikää

Sekä Kekomäen että lääketieteen tohtorin, radiologian erikoislääkärin Jouni Laurilanmielestä ero on niin merkittävä, että sitä ei voida selittää tilastoharhalla eikä genetiikalla eli perinnöllisyydellä.

– Suomalaiset ovat geneettisesti lähellä ruotsalaisia, Laurila huomauttaa.

Kekomäki sanoo, että verrattuna ruotsalaisiin suomalaisilla on riskihakuisemmat elämäntavat. Suomessa moni ei piittaa liikunnan ja ravinnon tai tupakoinnin merkityksestä terveyteen. Suomessa ylipaino, diabetes ja verenpaine ovat tavallisia ja etenkin miehet kokevat terveytensä suhteellisen varhain huonoksi.

Kekomäki puhuu myös yhteisöllisyyden merkityksestä. Dosentti Markku T. Hyypänruotsinkielisellä Pohjanmaalla tekemien tutkimusten mukaan suomenruotsalaiset elävät suomenkielisiä pidempään. He myös kokevat elävänsä terveempää elämää kuin suomalaiset keskimäärin.

Vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen yhteydessä Hyyppä on arvioinut, että yhteisöllisen elämän sivutuote, sosiaalinen pääoma, pidentää elämä tehokkaasti.

Myös lääketieteen tohtori Aino Lammintausta havaitsi toukokuussa tarkastetussa väitöskirjassaan ruotsinkieliset suomenkielisiä terveemmiksi. Hän vertasi kieliryhmien sepelvaltimotautitauteja ja aivohalvauksia Turun seudulla. 

– Tällainen vähemmistön parempi terveys on varsin harvinaista, hän painotti.

Euroopan epätasa-arvoisin
terveydenhuolto on Suomessa

Erikoislääkäri Laurilan mielestä terveyserojen suurimmat syyt ovat silti perusterveydenhuollossa ja sen saatavuudessa.

– Meillä on yksi Euroopan epätasa-arvoisimmista järjestelmistä, sanoo myös emeritusprofessori Kekomäki.

Suomalaiset ovat terveyspalvelujen käyttäjinä jakautuneet työssä käyviin ja työelämän ulkopuolisiin, sillä työlliset hakeutuvat pääasiassa työterveyshuoltoon.

– Suomessa terveimmät saavat ja käyttävät eniten hoitoja, Kekomäki huomauttaa.

Periaatteessa työterveyshuollon alaiset kuuluvat A-luokkaan. He pääsevät yleensä lääkärille kohtuullisen nopeasti, päivässä tai parissa. Vaikka hyviäkin kuntia on, julkisella puolella palvelujen saatavuus on usein surkea. Aina lääkäriaikoja ei ole tai ensimmäinen vapaa aika on viikkojen päässä.

Laurilan mielestä työterveyskään ei aina toimi, kuten perusterveydenhuollon pitäisi. Se on tarkoitettu pääasiassa työperäisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Hän epäilee myös järjestelmää, jossa työnantaja kilpailuttaa palveluntarjoajia ja ottaa sen, joka hänestä on paras.

– Siinä saattaa olla jonkinlainen intressiristiriita, Laurila miettii.

"Lääkärin jatkuva vaihtuminen
on hirvittävää tuhlausta"
 
Toinen ongelma on lääkäreiden jatkuva vaihtuminen. Emeritusprofessori Kekomäki pitää hirvittävänä tuhlauksena sitä, että potilas kohtaa aina eri lääkärin. Tällöin suuri osa ajasta menee papereiden plaraamiseen ja tietojärjestelmän ajamiseen.

– Tarvitsemme pitkäaikaisia lääkäreitä, ei mitään reppulääkäreitä, jotka tulevat ja häipyvät, Kekomäki painottaa.

Laurilasta on erittäin tärkeää, että lääkäri ja potilas tuntevat toisensa. Kekomäki toivoo perhelääkäreitä, jotka hoitaisivat samoja ihmisiä vuosikausia. Hänestä työ, jossa lääkäri tuntee potilaan historian ja elämän, on hoitotyötä aidoimmillaan.

Kunnat eivät hallitse
palveluiden ostamista

Perusterveydenhuoltoa riivaa myös rahoituksen hajanaisuus. Laurilan mielestä sillä pitäisi olla yksi maksaja: valtio.

Kekomäki pitäisi taloudellisen vastuun kunnilla, jotta niillä säilyisi käsitys siitä, miten päätökset vaikuttavat esimerkiksi sairaslomiin tai -eläkkeisiin. Hän suosittelee, että kunnat saisivat edelleen kantokykynsä mukaisesti valtion tukea, mutta muuten ne rahoittaisivat terveyspalvelut asukkailleen hankkimillaan vakuutuksilla.

Ostovastuun Kekomäki siirtäisi pois kunnilta.

– Mistä 3000 tai edes 50 000 asukkaan kunnasta löytyy asiantuntemusta neuvotella asukkaiden terveydenhoitotarpeista Attendojen ja muiden kanssa?

Kekomäen hahmottelemassa mallissa viiden yliopistosairaalan hallinta-alueet vastaisivat palveluista ja hoitaisivat niiden oston. Hänestä viisi aluetta olisi parempi kuin yksi, koska alueita olisi mahdollisuus vertailla ja ne oppia toisiltaan. Alueita johtaisivat asiantuntijat, eivät poliitikot.

– Aika, jossa kunnat järjestävät hoitoa, on mennyt ohi, Kekomäki sanoo.

"Kaikkea pahaa
sote-uudistukselle"

Laurilan ja Kekomäen mielestä työterveyshuollosta voitaisiin pitkälti luopua, ja koko perusterveydenhuoltomme kaipaa remonttia. Silti paljon puhuttu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne eli sote-uudistus ei saa kehuja kummaltakaan. Laurilan mielestä siinä on unohdettu kansalainen ja potilas.

– Toivotan kaikkea pahaa sote-uudistukselle. Toivon, että se menee raikuen päin mäntyä, Kokemäki sanoo.

Hänen mielestään uudistusta käytetään kenkälusikkana kuntakartan uudistamiseen ja halu muuttaa järjestelmää on minimaalinen.

– On hirveä sääli, jos hallitus saa sen lakimuotoon, joka menee eduskunnassa läpi.

Kokemäen mukaan tilannetta pahentaisi se, että suomalaiseen hallintokulttuuriin kuuluu ”tyhmyyskarenssi”. Se tarkoittaa, että tyhmiä päätöksiä ei heti voida todeta tyhmiksi ja pyörtää niitä saman tien.

Outi Kokko

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen-lisenssillä.

Sote-soppa kansalaisen ja potilaan kannalta: "Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku...."

Sote-soppa kansalaisen ja potilaan kannalta: "Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku...."

Sote-uudistuksen kautta on pitkään yritetty järjestää terveydenhuoltoa uudelleen. Koko ajan kuitenkin näyttää sekavammalta.

Näyttää siltä, että pohja koko hankkeella on aika hutera alusta alkaen. Lähtökohdaksi ei ole otettu selkeitä kansainvälisissä vertailuissa esille tulleita ongelmia. Näkökulma ei ole potilaasta tai kansalaisesta lähtenyt. Ei ole esitetty kunnon laatu- tai talousmittareita hankkeen toteutuksen seurantaan.

Miksi suomalaisilla esimerkiksi on vähän terveitä työvuosia, vähän terveitä vuosia yleensäkin ja lyhyempi elinikä kuin Ruotsissa? Ruotsin kanssa olemme olleet satoja vuosia samaa maata.

Eikö tavoitteeksi voisi asettaa Ruotsin saavuttamista? Rahaakin terveydenhuoltoon käytämme tällä hetkellä saman verran. Eikö terveydenhuollon tarkoitus ole juuri auttaa elämään terve ja pitkä elämä?

Miksi vastuullisten yksiköiden laatumittarien tuloksia ei avoimesti esitetä? Ne ovat kyllä ulkomailla käytössä, kun Suomea arvioidaan.

Kansainvälisissä vertailuissa saadaan Suomen terveydentilasta yllättävän huono kuva.

Kelan tutkimusblogi otsikoi 13.2.2013: "Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta". Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa.

Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa. Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän. Suomessa eriarvoisuus on erityisen suurta erikoislääkäripalveluiden käytössä.

Kansainvälisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle.

Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon, jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.

Järjestelmässä vastuut potilaan hoidosta ja eri kustannuksista on jaettu liian monelle taholle. Niinpä kukaan ei tiedä mitä kokonaisuudessaan tapahtuu. Silti lähes kaiken maksaa kansalainen veroissa, sekä valtion että kuntien ja vielä eläkeyhtiöiden kautta. Niinpä meillä on järjestelmä jossa rahaa kuluu suunnilleen saman verran kuin Ruotsissa, mutta terveitä vuosia on selvästi vähemmän ja eriarvoisuus erityisen suurta.

Jatkossa pitää vain nöyrästi lähteä liikkeelle kansalaisen ja potilaan näkökulmasta. Parasta olisi ottaa mallia ulkomailta toimivasta järjestelmästä eikä keksiä uudestaan huonoa ruutia. Kansainvälisesti parhaimmiksi on arvostettu Euroopassa mm. Ranksa, Englanti ja Ruotsi. Ruotsi on hyvin lähellä ja siksi turvallisin malliksi. Englanti on alkuperäinen julkinen ja edelleen arvostettu.

Kun vielä 2014 potilaat voivat verorahoilla saada hoitoa ulkomailla tulee pikaisesti saada kunnon seurannat laatumittareilla sekä kustannuksilla. Muuten kaaos vain pahenee.

Kirjoitus on julkaistu Mediuutisissa 19.4.2013

Tuleeko Suomessa vielä olemaan Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto?

 Suomessa toteutetaan kuntauudistusta, jonka taustana on terveydenhuollon uudistaminen. Suomen terveydenhuolto on pudonnut rikkaiden maiden huonoimpien joukkoon Pohjoismaiselta tasolta. Keksitäänkö kuntauudistuksessa huonosti palavaa ruutia uudestaan vai löytyisikö jostain toimiva malli?

Edellisessä blogissa kuvattiin terveydenhuollon muutos viimeisen sukupolven aikana ja nykytila.  

http://laurilawork.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135550-onko-suomessa-enaa-po...

Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon ollen rikkaiden maiden heikoimpia ja eriarvoisempia. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta.  Aivan tuoreessa selvityksessä mitattiin elinikää ja terveitä elinvuosia  Suomi ei sijoitu hyvin rikkaiden maiden joukossa. Säästetty on ja Pohjoimaisesta (myös Kanada) tasosta on laskettu Meksikon ja USA:n tasolle. Esimerkiksi terveiden elinvuosien määrä on kymmenen vuotta vähemmän kuin Ruotsissa.

Suomen Lääkäriliiton on viidestoista helmikuuta 2013 julkaissut kannanoton: Kunnat eivät pysty itsenäisesti vastaamaan terveyspalveluiden järjestämisestä.
Siinä todetaan että terveydenhuollon nykyiset haasteet liittyvät keskeisesti kunnalliseen perusterveydenhuoltoon , joka on viimeisen parin vuosikymmenen aikana merkittävästi rapautunut. Lääkärivaje on vakiintunut 6 prosenttiin  Kuitenkin terveyskeskuslääkärin työajasta vain vajaa 60 prosenttia käytetään avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan eli itse pääasiaan. 80 prosenttia väestöstä asuu kunnissa joissa jonotusaika lääkärin vastaanotolle on yli 2 viikkoa.

Juuri on tehty Kansainvälisessä perus terveyspalveluja koskeva tutkimus. Se tehtiin  Australiassa, Kanadassa Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Uudessa Seelannissa, Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa (UK) ja USA:ssa. Suomi ei ollut mukana. UK pärjäsi erittäin hyvin. UK käyttää rahaa suurin piirtein yhtä paljon terveydenhuoltoon  kuin Ruotsi tai Suomi. Rahaa käytetään vähemmän kuin UK naapurit Keski-Euroopassa ja se on noin puolet siitä mitä USA käyttää.
UK pärjää tutkimuksessa parhaiten päivystysajan hoidossa. 55% lääkäreistä sanoi, että potilaista yli 80% pääsee samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä vastaanotolle. Ranska oli hiukan edelle, 86% pääsee mutta Ruotsi selvästi jäljessä, 28%. Suomi ei ollut vertailussa mukana, mutta kuten aiemmin oli sanottu 20% pääsee vastaanotolle niinkin pitkän kuin kahden viikon sisällä. Se on kaukana kahdesta päivästä ja silti  noin paljon pitemmässä ajassa osuus jopa pienempi kuin Ruotsissa..


Pääsy lääkärin ja oikea diagnoosi ovat tärkeä koska sairaudet eivät ole pysyviä tiloja. Osa parantuu ajan kanssa. Osassa paranemista nopeuttaa oikea hoito. Osa pahenee ja käy hoitamattomaksi ilman oikeaa hoitoa. Jokainen ymmärtää ettei ole hyvä odottaa syövän kanssa. Se onkin alue jossa on pärjätty hyvin. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimien sairauksiin usein liittyy hermopuristusta joka muuttuu parantumattomaksi vaurioksi hoitamattomana jo usein esimerkiksi kahden kuukauden sisällä. Pysyvät vauriot sitten johtavat esimerkiksi työkyvyttömyyteen. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudethan ovat yksi suuri syy työkyvyttömyys eläkkeille.
Psyykkiset sairaudet ovat toinen suuri työkyvyttömyyttä aiheuttava ryhmä. Lääkärilehden artikkelin mukaan: Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi eläke-etuuksia hakevista oli saanut korkeintaan yhtä ­depression Käypä hoito -suosituksen mukaista masennuslääkettä. Masennuksen hoitoa tulee ­huomattavasti aktivoida ja varhentaa sekä harkita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta. Keskeinen rooli masennustilan tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa on yleis- ja työterveyslääkäreillä, sillä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon potilas pääsee yleensä vasta kun kyseessä on kroonistunut tilanne eli ns. terapia resistentti depressio, jolloin hoitotulokset ovat huonommat kuin tuoreessa masennustilassa.
Jos masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä todella halutaan saada laskuun, on pyrittävä aktiiviseen ja varhaiseen masennuksen hoitoon sekä harkittava ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta.

Suomessa on tehty suurta kuntauudistusta ja tällä hetkellä näyttää siltä että tilanne on leviämässä käsiin. Tärkein asia on terveydenhuollon uudistus. Asiantuntijan esittävät isoja piirejä n. 20 kappaletta, muut paljon pienempiä. Tarkoitus olisi saada hoitoketjut toimimaan sujuvasti. Se tosin edellyttäisi että ketju olisi yhtenäinen aina yliopistosairaalan saakka. Yliopistosairaaloita taasen on selvästi vähemmän kuin 20. Kuitenkin ajetaan pienempiä alueita. Käytännössä silloin hyvin toimivat sairaanhoitopiirit hajotettaisiin palasiin ja toiminta siirtyisi huonosti toimiviin terveyskeskuksiin.Yrityselämässä ei koskaan menestyvä yritys tee näin päin. Siellä lopetetaan toimimattomat  osat ja toiminnat siirretään toimivan osaksi.
Pohjalla taitaa uudistuksessa olla ainakin kaksi ongelmaa. Maa on niin kovin erilainen eri puolilla. Yhden muottin istuttamisessa on väistämättä ongelmia. Toisaalta joka kunta pitää kiinni omasta kunnan terveydenhuollosta. Se on varmasti myös status asia, kuten aikoinaan röntgen joka piti saada joka niemeen ja notkelmaan. Nämä samat päättäjät istuvat myös eduskunnassa. Minusta ovat jäävejä.


EU direktiivin myötä  2014 tulee potilaille vapaa hoitopaikkaan hakeutuminen. Suomessa potilaat saavat valita terveyskeskuksen ja sairaalan. Jos ei pääse kohtuuajassa Suomessa hoitoon voi hakeutua EU alueella minne vain. On vielä päättämättä mitenkä tämä hoidetaan käytännössä.
Kun kerran näyttää siltä ettei kuntien kanssa synny mitään järkevää organisaatioita voisi antaa markkinoiden hoitaa asia. Päästetään potilaat kotikunnan piikkiin hakeutumaan vapaasti Suomessa. Jos ei saa hoitoa kohtuuajassa annetaan hakeutua vapaasti ulkomaille kotikunnan piikkiin.
Näin EU tarjoaa tarjottimella mahdollista palauttaa terveydenhuolto Eurooppalaiselle tasolla. En usko että kunnat kovin kauaa haluavat maksaa muualla annetusta hoidosta kustannuksia vain laittavat oman toiminnan kuntoon. Samalla varmasti huonot kunnat joutuvat vaikeuksiin, mutta sillähän niitä kuntaliitoksia saadaan aikaan.
Varmasti kova vastustus nousee, mutta tällä tavalla asia ratkeaisi kansalaisten (todellisten maksajien ja potilaiden) kannalta parhain päin. Epäilen vain hallituksen päätöskykyä, kun poliitikot istuvat monella pallilla yhtaikaa ja lobbaus muiden kuin veronmaksajien ja sairaiden osalta on kova. Päättäjinä ovat melko nuoria ja ovat hyvien työterveyspalvelujen ääressä. Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.

-80-luvulla meillä vielä oli hyvä tasoinen terveydenhuolto ja se maine on monella edelleen mielessä, eikä ymmärrtä kuinka alas on vaivuttu. Päästäänkö takaisin riippuu ihan siitä mitä hallitus saa aikaan.

Lähtökohtaisesti pitäisi jättää paikalliset ja puoluepoliittiset intohimot sivuun ja rakentaa järjestelmä potilaan parhaaksi, niin että maksajalle eli kansalaiselle ei tule ylimääräisiä kustannuksia. (kansalainen ja potilas ovat käytännössä ainakin jossain vaiheessa sama) Jos löytyy halu organisoida terveydenhuolto järkevästi kannattaisi ottaa malli suoraan toimivasta järjestelmistä. Ruotsi voisi olla hyvä koska se on muutenkin niin lähellä monessa suhteessa. 

Vai olisiko kuitenkin paras ottaa malli parhaista eli Ranskasta tai Yhdistyneiden Kuningaskuntien NHS:stä. NHS on ensimmäinen ja alkuperäinen yleinen julkinen terveydenhuolto. Ruotsi otti siitä mallia ja muutti omaansa hiukan. Suomi on ottanut Ruotsista mallia ja muuttanut sitä jälleen. Lopputulos on huono kopio kopiosta. NHS on todettu tuoreissa selvityksissä toiseksi parhaaksi ja vielä edulliseksi. Tony Blairin kaudelta alkaen järjestelmää on päivitetty vastaamaan päivän tarpeita. Ranska oli paras ja on ollut muutenkin selvityksissä kärjessä. Siitäkin kannattaisi ottaa oppia. Järjestelmä on tosin kalliimpi. Suomessakin tarvittaisin pikaisesti järjestelmän päivittäminen ja nostaminen takaisin Pohjoismaiden tasolla.

Miksi ei oteta rohkeasti huippua ja halvinta, kun sellainen on tarjolla. Tai otetaan malli turvallisesti läheltä, Ruotsista. Samalla tulisi mahdolliseksi päästä takaisin samalle tasolle kuin Pohjoismaat?
(Eikä tarvita uusia itse keksittyjä hallintohimmeleitä, joiden toiminnasta kuntalaisen kannalta ei ole takeita. Lisääntyvätkö terveet elinvuodet, tai saavutetaanko mitään muutakaan merkityksellistä?)

Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? 4/2013 vsk 68 Lääkärilehti
s. 232 - 236 Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/


Julkaistu myös  Uuden Suomen puheenvuorossa

Onko Suomessa enää Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto?

Onko Suomessa enää Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto?

Järjestelmä oli toteutettu aikoinaan Pohjoismaisen ajattelun mukaan, tarjotaan kansalaisille tasa-arvoinen ja hyvä terveydenhuolto. Mallia otettiin Ruotsista, Suomi oli 80-luvulla kärjessä terveydenhuollossa, oli mm. Pohjois-Karjala projektia, joka oli kansainvälisesti hyvin arvostettu. 1990-luvun alun suuren laman jälkeen on säästetty ja säästetty. Missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa?
KELA tutkimusblogi: Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta 13.2.2013:
Van Doorslaer esitteli katsauksen terveystaloustieteen päivillä siitä, miltä Suomen terveyspalveluiden eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden vertailussa. Suomi kuuluu kansainvälisen vertailun perusteella maihin, joissa lääkäripalveluiden käytön eriarvoisuus on suurinta. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tarpeeseen nähden rikkaat ja hyväosaiset käyvät lääkärillä useammin kuin köyhät tai huono-osaiset. Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa. Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa, joskin eriarvoisuus näytti pienentyneet.
Eri maissa on vähän erilaiset aineistot mutta myös käytettäessä EHCP aineistoa, Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän    Suomessa on erityisen suurta eriarvoisuus erikoislääkäripalveluiden käytössä. Myös yleislääkäri käynnit ovat jakautuneet eriarvoisesti  mutta kuitenkin tasaisemmin kun erikoislääkäri käännyt.Keskeisin syy lääkärikäyntien eriarvoisuudelle Suomessa on perusterveydenhuollon palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkisen palvelun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisin lääkäripalveluihin. Tiedetään, että terveyskeskuspalveluita käyttävät suhteessa enemmän keskimääräistä heikommassa asemassa olevat, mutta työterveyspalveluita ja yksityisiä palveluita sen sijaan keskimääräistä paremmassa asemassa olevat. Hyvässä asemassa työmarkkinoilla olevat ovat usein työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Erikoislääkärikäyntien eriarvoisuus sen sijaan johtuu pääasiassa siitä, että hyvätuloisilla on muita suurempi mahdollisuus ja alttius käyttää yksityisiä palveluita. Tuli myös esille huomio jonka mukaan kansalaisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Poikkeuksellisen suuren eriarvoisuuden lisäksi Suomen erityisyys vertailuissa on näyttänyt olevan se, että keskimäärin lääkärillä käydään Suomessa varsin harvoin muihin maihin verrattuna. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle. Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon , jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL(1.4.2011): Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana.

 Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Niinpä hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi (köyhä 79,4) ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi (köyhä 69,5).

Eli Suomeen sopii hyvin sanonta: “Tarvitset Lottovoiton elääksesi Suomessa”
Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.


Joka tapauksessa Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta.  Aivan tuoreessa selvityksessä eliniässä ja terveissä elinvuosissa  Suomi ei sijoitu hyvin rikkaiden maiden joukossa. 

Säästetty on ja Pohjoimaisesta tasosta on laskettu USA:n tasolle. 

Onko PISA-voittajien maa sitten tyytyväinen näin huonoon sijoitukseen ja mitkä ovat tavoitteet jatkossa?

Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/

Julkaistu myös  Uuden Suomen puheenvuorossa

Onko Suomessa enää Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto tai tuleeko olemaan?

Suomessa toteutetaan kuntauudistusta, jonka taustana on terveydenhuollon uudistaminen. Järjestelmä oli toteutettu aikoinaan Pohjoismaisen ajattelun mukaan, tarjotaan kansalaisille tasa-arvoinen ja hyvä terveydenhuolto. Mallia otettiin Ruotsista, mutta sitä muutettiin. Ruotsalaiset taas olivat ottaneet mallin Briteiltä ja samalla muuttaneet mallia. Suomi oli 80-luvulla kärjessä terveydenhuollossa, oli mm. Pohjois-Karjala projektia, joka oli kansainvälisesti hyvin arvostettu. 1990-luvun alun suuren laman jälkeen on säästetty ja säästetty. Missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa? Missä ovat säästöt? Keksitäänkö ruuti uudestaan vai löytyisikö jostain toimiva malli?

Suomen Lääkäriliiton on viidestoista helmikuuta 2013 julkaissut kannanoton: Kunnat eivät pysty itsenäisesti vastaamaan terveyspalveluiden järjestämisestä.
Siinä todetaan että terveydenhuollon nykyiset haasteet liittyvät keskeisesti kunnalliseen perusterveydenhuoltoon , joka on viimeisen parin vuosikymmenen aikana merkittävästi rapautunut. Käyntimäärät ovat laskeneet 2.000.000 käynnillä viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka väestön palvelutarve ei kokonaisuudessaan ole vähentynyt. Kunnat eivät ole kyenneet rekrytoimaan riittävästi lääkäreitä terveyskeskuksiin. Lääkärivaje on vakiintunut 6 prosenttiin  Kuitenkin terveyskeskuslääkärin työajasta vain vajaa 60 prosenttia käytetään avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan eli itse pääasiaan. 80 prosenttia väestöstä asuu kunnissa joissa jonotusaika lääkärin vastaanotolle on yli 2 viikkoa.

KELA tutkimusblogi: Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta 13.2.2013:
Van Doorslaer esitteli katsauksen terveystaloustieteen päivillä siitä, miltä Suomen terveyspalveluiden eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden vertailussa. Suomi kuuluu kansainvälisen vertailun perusteella maihin, joissa lääkäripalveluiden käytön eriarvoisuus on suurinta. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tarpeeseen nähden rikkaat ja hyväosaiset käyvät lääkärillä useammin kuin köyhät tai huono-osaiset. Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa. Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa, joskin eriarvoisuus näytti pienentyneet.
Eri maissa on vähän erilaiset aineistot mutta myös käytettäessä EHCP aineistoa, Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän    Suomessa on erityisen suurta eriarvoisuus erikoislääkäripalveluiden käytössä. Myös yleislääkäri käynnit ovat jakautuneet eriarvoisesti  mutta kuitenkin tasaisemmin kun erikoislääkäri käännyt.
Keskeisin syy lääkärikäyntien eriarvoisuudelle Suomessa on perusterveydenhuollon palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkisen palvelun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisin lääkäripalveluihin. Tiedetään, että terveyskeskuspalveluita käyttävät suhteessa enemmän keskimääräistä heikommassa asemassa olevat, mutta työterveyspalveluita ja yksityisiä palveluita sen sijaan keskimääräistä paremmassa asemassa olevat. Hyvässä asemassa työmarkkinoilla olevat ovat usein työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Erikoislääkärikäyntien eriarvoisuus sen sijaan johtuu pääasiassa siitä, että hyvätuloisilla on muita suurempi mahdollisuus ja alttius käyttää yksityisiä palveluita. Tuli myös esille huomio jonka mukaan kansalaisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Poikkeuksellisen suuren eriarvoisuuden lisäksi Suomen erityisyys vertailuissa on näyttänyt olevan se, että keskimäärin lääkärillä käydään Suomessa varsin harvoin muihin maihin verrattuna. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle. Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon , jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL(1.4.2011): Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana. Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Niinpä hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi (köyhä 79,4) ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi (köyhä 69,5).

Eli Suomeen sopii hyvin sanonta: “Tarvitset Lottovoiton elääksesi Suomessa”
Ilman sitä kuulut niihin säästöihin, joita ei enää voi käyttää. Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.

Juuri on tehty Kansainvälisessä perus terveyspalveluja koskeva tutkimus joka tehtiin  Australiassa, Kanadassa Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Uudessa Seelannissa, Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa (UK) ja USA:ssa. UK pärjäsi erittäin hyvin. UK käyttää rahaa suurin piirtein yhtä paljon terveydenhuoltoon  kuin Ruotsi tai Suomi. Rahaa käytetään vähemmän kuin UK naapurit Keski-Euroopassa ja se on noin puolet siitä mitä USA käyttää.
UK pärjää tutkimuksessa parhaiten päivystysajan hoidossa. 55% lääkäreistä sanoi, että potilaista yli 80% pääsee samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä vastaanotolle. Ranska oli hiukan edelle, 86% pääsee mutta Ruotsi selvästi jäljessä, 28%. Suomi ei ollut vertailussa mukana, mutta kuten aiemmin oli sanottu 20% pääsee vastaanotolle niinkin pitkän kuin kahden viikon sisällä. Se on kaukana kahdesta päivästä ja silti  noin paljon pitemmässä ajassa osuus jopa pienempi kuin Ruotsissa..


Pääsy lääkärin on tärkeä koska sairaudet eivät ole pysyviä tiloja. Osa parantuu ajan kanssa. Osassa paranemista nopeuttaa oikea hoito. Osa pahenee ja käy hoitamattomaksi ilman oikeaa hoitoa. Jokainen ymmärtää ettei ole hyvä odottaa syövän kanssa. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimien sairauksiin usein liittyy hermopuristusta joka muuttuu parantumattomaksi vaurioksi hoitamattomana jo usein esimerkiksi kahden kuukauden sisällä. Pysyvät vauriot sitten johtavat esimerkiksi työkyvyttömyyteen. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudethan ovat yksi suuri syy työkyvyttömyys eläkkeille.
Psyykkiset sairaudet ovat toinen suuri työkyvyttömyyttä aiheuttava ryhmä. Lääkärilehden artikkelin mukaan: Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi eläke-etuuksia hakevista oli saanut korkeintaan yhtä ­depression Käypä hoito -suosituksen mukaista masennuslääkettä. Masennuksen hoitoa tulee ­huomattavasti aktivoida ja varhentaa sekä harkita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta. Keskeinen rooli masennustilan tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa on yleis- ja työterveyslääkäreillä, sillä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon potilas pääsee yleensä vasta kun kyseessä on kroonistunut tilanne eli ns. terapia resistentti depressio, jolloin hoitotulokset ovat huonommat kuin tuoreessa masennustilassa.
Jos masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä todella halutaan saada laskuun, on pyrittävä aktiiviseen ja varhaiseen masennuksen hoitoon sekä harkittava ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta.

Suomessa on tehty suurta kuntauudistusta ja tällä hetkellä näyttää siltä että tilanne on leviämässä käsiin. Tärkein asia on terveydenhuollon uudistus. Asiantuntijan esittävät isoja piirejä n. 20 kappaletta, muut paljon pienempiä. Tarkoitus olisi saada hoitoketjut toimimaan sujuvasti. Se tosin edellyttäisi että ketju olisi yhtenäinen aina yliopistosairaalan saakka. Yliopistosairaaloita taasen on vähemmän kuin 20. Kuitenkin ajetaan pienempiä alueita. Käytännössä hyvin toimivat sairaanhoitopiirit hajotettaisiin palasiin ja toiminta siirtyisi huonosti toimiviin terveyskeskuksiin. Yrityselämässä ei koskaan menestyvä yritys tee näin päin. Siellä lopetetaan toimimattomat  osat ja toiminnat siirretään toimivan osaksi.
Pohjalla taitaa uudistuksessa olla ainakin kaksi ongelmaa. Maa on niin kovin erilainen eri puolilla. Yhden muotin istuttamisessa on väistämättä ongelmia. Toisaalta joka kunta pitää kiinni omasta kunnan terveydenhuollosta. Se on varmasti myös status asia, kuten aikoinaan röntgen joka piti saada joka niemeen ja notkelmaan. Nämä samat päättäjät istuvat myös eduskunnassa. Minusta ovat jäävejä.


EU direktiivin myötä  2014 tulee potilaille vapaa hoitopaikkaan hakeutuminen . Suomessa potilaat saavat valita terveyskeskuksen ja sairaalan. Jos ei pääse kohtuuajassa Suomessa hoitoon voi hakeutua EU alueella minne vain. On vielä päättämättä mitenkä tämä hoidetaan käytännössä.
Kun kerran näyttää siltä ettei kuntien kanssa synny mitään järkevää organisaatioita voisi antaa markkinoiden hoitaa asia. Päästetään potilaat kotikunnan piikkiin hakeutumaan vapaasti Suomessa. Jos ei saa hoitoa kohtuuajassa annetaan hakeutua vapaasti ulkomaille kotikunnan piikkiin.
Näin EU tarjoaa tarjottimella mahdollista palauttaa terveydenhuolto Eurooppalaiselle tasolla. En usko että kunnat kovin kauaa haluavat maksaa muualla annetusta hoidosta kustannuksia vain laittavat oman toiminnan kuntoon. Samalla varmasti huonot kunnat joutuvat vaikeuksiin, mutta sillähän niitä kuntaliitoksia saadaan aikaan.
Varmasti kova vastustus nousee, mutta tällä tavalla asia ratkeaisi kansalaisten (todellisten maksajien ja potilaiden) kannalta parhain päin. Epäilen vain hallituksen päätöskykyä, kun poliitikot istuvat monella pallilla yhtaikaa ja lobbaus muiden kuin veronmaksajien ja sairaiden osalta on kova. Päättäjinä ovat melko nuoria ja ovat hyvien työterveyspalvelujen ääressä.
Joka tapauksessa Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta. Aivan tuoreessa selvityksessä elinikä ja terveet elinvuodet  ovat ihan kokonaisuudessaan  rikkaiden maiden huonommassa päässä. Tämä koskee myös päättäjiä.

-80-luvulla meillä vielä oli hyvä tasoinen terveydenhuolto ja se maine on monella edelleen mielessä, eikä ymmärrtä kuinka alas on vaivuttu. Päästäänkö takaisin riippuu ihan siitä mitä hallitus saa aikaan.

Jos kuitenkin löytyy halu organisoida terveydenhuolto järkevästi kannattaisi ottaa malli suoraan toimivasta järjestelmistä. Ruotsi voisi olla hyvä koska se on muutenkin niin lähellä monessa suhteessa. Vai olisiko kuitenkin paras ottaa malli parhaasta eli Yhdistyneiden Kuningaskuntien NHS:stä. Se on ensimmäinen ja alkuperäinen yleinen julkinen terveydenhuolto. Ruotsi otti siitä mallia ja muutti omaansa hiukan. Suomi on ottanut Ruotsista mallia ja muuttanut sitä jälleen. Lopputulos on huono kopio kopiosta. NHS on todettu tuoreissa selvityksissä parhaaksi ja vielä edulliseksi. Tony Blairin kaudelta alkaen järjestelmää on päivitetty vastaamaan päivän tarpeita. Suomessakin tarvittaisin pikaisesti järjestelmän päivittäminen EU tai jopa Pohjoismaiden tasolla.
Miksi ei siis valita parasta ja halvinta, kun sellainen on tarjolla. Samalla tulisi mahdolliseksi päästä takaisin samalle tasolle kuin Pohjoismaat?
(Eikä tarvita uusia itse keksittyjä hallintohimmeleitä)





Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326
Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? 4/2013 vsk 68 Lääkärilehti
s. 232 - 236 Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/