Suomessa toteutetaan kuntauudistusta, jonka taustana on terveydenhuollon uudistaminen. Suomen terveydenhuolto on pudonnut rikkaiden maiden huonoimpien joukkoon Pohjoismaiselta tasolta. Keksitäänkö kuntauudistuksessa huonosti palavaa ruutia uudestaan vai löytyisikö jostain toimiva malli?
Edellisessä blogissa kuvattiin terveydenhuollon muutos viimeisen sukupolven aikana ja nykytila.
Edellisessä blogissa kuvattiin terveydenhuollon muutos viimeisen sukupolven aikana ja nykytila.
Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon ollen rikkaiden maiden heikoimpia ja eriarvoisempia. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta. Aivan tuoreessa selvityksessä mitattiin elinikää ja terveitä elinvuosia Suomi ei sijoitu hyvin rikkaiden maiden joukossa. Säästetty on ja Pohjoimaisesta (myös Kanada) tasosta on laskettu Meksikon ja USA:n tasolle. Esimerkiksi terveiden elinvuosien määrä on kymmenen vuotta vähemmän kuin Ruotsissa.
Suomen Lääkäriliiton on viidestoista helmikuuta 2013 julkaissut kannanoton: Kunnat eivät pysty itsenäisesti vastaamaan terveyspalveluiden järjestämisestä.
Siinä todetaan että terveydenhuollon nykyiset haasteet liittyvät keskeisesti kunnalliseen perusterveydenhuoltoon , joka on viimeisen parin vuosikymmenen aikana merkittävästi rapautunut. Lääkärivaje on vakiintunut 6 prosenttiin Kuitenkin terveyskeskuslääkärin työajasta vain vajaa 60 prosenttia käytetään avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan eli itse pääasiaan. 80 prosenttia väestöstä asuu kunnissa joissa jonotusaika lääkärin vastaanotolle on yli 2 viikkoa.
Juuri on tehty Kansainvälisessä perus terveyspalveluja koskeva tutkimus. Se tehtiin Australiassa, Kanadassa Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Uudessa Seelannissa, Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa (UK) ja USA:ssa. Suomi ei ollut mukana. UK pärjäsi erittäin hyvin. UK käyttää rahaa suurin piirtein yhtä paljon terveydenhuoltoon kuin Ruotsi tai Suomi. Rahaa käytetään vähemmän kuin UK naapurit Keski-Euroopassa ja se on noin puolet siitä mitä USA käyttää.
UK pärjää tutkimuksessa parhaiten päivystysajan hoidossa. 55% lääkäreistä sanoi, että potilaista yli 80% pääsee samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä vastaanotolle. Ranska oli hiukan edelle, 86% pääsee mutta Ruotsi selvästi jäljessä, 28%. Suomi ei ollut vertailussa mukana, mutta kuten aiemmin oli sanottu 20% pääsee vastaanotolle niinkin pitkän kuin kahden viikon sisällä. Se on kaukana kahdesta päivästä ja silti noin paljon pitemmässä ajassa osuus jopa pienempi kuin Ruotsissa..
Pääsy lääkärin ja oikea diagnoosi ovat tärkeä koska sairaudet eivät ole pysyviä tiloja. Osa parantuu ajan kanssa. Osassa paranemista nopeuttaa oikea hoito. Osa pahenee ja käy hoitamattomaksi ilman oikeaa hoitoa. Jokainen ymmärtää ettei ole hyvä odottaa syövän kanssa. Se onkin alue jossa on pärjätty hyvin. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimien sairauksiin usein liittyy hermopuristusta joka muuttuu parantumattomaksi vaurioksi hoitamattomana jo usein esimerkiksi kahden kuukauden sisällä. Pysyvät vauriot sitten johtavat esimerkiksi työkyvyttömyyteen. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudethan ovat yksi suuri syy työkyvyttömyys eläkkeille.
Psyykkiset sairaudet ovat toinen suuri työkyvyttömyyttä aiheuttava ryhmä. Lääkärilehden artikkelin mukaan: Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi eläke-etuuksia hakevista oli saanut korkeintaan yhtä depression Käypä hoito -suosituksen mukaista masennuslääkettä. Masennuksen hoitoa tulee huomattavasti aktivoida ja varhentaa sekä harkita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta. Keskeinen rooli masennustilan tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa on yleis- ja työterveyslääkäreillä, sillä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon potilas pääsee yleensä vasta kun kyseessä on kroonistunut tilanne eli ns. terapia resistentti depressio, jolloin hoitotulokset ovat huonommat kuin tuoreessa masennustilassa.
Jos masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä todella halutaan saada laskuun, on pyrittävä aktiiviseen ja varhaiseen masennuksen hoitoon sekä harkittava ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta.
Suomessa on tehty suurta kuntauudistusta ja tällä hetkellä näyttää siltä että tilanne on leviämässä käsiin. Tärkein asia on terveydenhuollon uudistus. Asiantuntijan esittävät isoja piirejä n. 20 kappaletta, muut paljon pienempiä. Tarkoitus olisi saada hoitoketjut toimimaan sujuvasti. Se tosin edellyttäisi että ketju olisi yhtenäinen aina yliopistosairaalan saakka. Yliopistosairaaloita taasen on selvästi vähemmän kuin 20. Kuitenkin ajetaan pienempiä alueita. Käytännössä silloin hyvin toimivat sairaanhoitopiirit hajotettaisiin palasiin ja toiminta siirtyisi huonosti toimiviin terveyskeskuksiin.Yrityselämässä ei koskaan menestyvä yritys tee näin päin. Siellä lopetetaan toimimattomat osat ja toiminnat siirretään toimivan osaksi.
Pohjalla taitaa uudistuksessa olla ainakin kaksi ongelmaa. Maa on niin kovin erilainen eri puolilla. Yhden muottin istuttamisessa on väistämättä ongelmia. Toisaalta joka kunta pitää kiinni omasta kunnan terveydenhuollosta. Se on varmasti myös status asia, kuten aikoinaan röntgen joka piti saada joka niemeen ja notkelmaan. Nämä samat päättäjät istuvat myös eduskunnassa. Minusta ovat jäävejä.
EU direktiivin myötä 2014 tulee potilaille vapaa hoitopaikkaan hakeutuminen. Suomessa potilaat saavat valita terveyskeskuksen ja sairaalan. Jos ei pääse kohtuuajassa Suomessa hoitoon voi hakeutua EU alueella minne vain. On vielä päättämättä mitenkä tämä hoidetaan käytännössä.
Kun kerran näyttää siltä ettei kuntien kanssa synny mitään järkevää organisaatioita voisi antaa markkinoiden hoitaa asia. Päästetään potilaat kotikunnan piikkiin hakeutumaan vapaasti Suomessa. Jos ei saa hoitoa kohtuuajassa annetaan hakeutua vapaasti ulkomaille kotikunnan piikkiin.
Näin EU tarjoaa tarjottimella mahdollista palauttaa terveydenhuolto Eurooppalaiselle tasolla. En usko että kunnat kovin kauaa haluavat maksaa muualla annetusta hoidosta kustannuksia vain laittavat oman toiminnan kuntoon. Samalla varmasti huonot kunnat joutuvat vaikeuksiin, mutta sillähän niitä kuntaliitoksia saadaan aikaan.
Varmasti kova vastustus nousee, mutta tällä tavalla asia ratkeaisi kansalaisten (todellisten maksajien ja potilaiden) kannalta parhain päin. Epäilen vain hallituksen päätöskykyä, kun poliitikot istuvat monella pallilla yhtaikaa ja lobbaus muiden kuin veronmaksajien ja sairaiden osalta on kova. Päättäjinä ovat melko nuoria ja ovat hyvien työterveyspalvelujen ääressä. Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.
-80-luvulla meillä vielä oli hyvä tasoinen terveydenhuolto ja se maine on monella edelleen mielessä, eikä ymmärrtä kuinka alas on vaivuttu. Päästäänkö takaisin riippuu ihan siitä mitä hallitus saa aikaan.
Lähtökohtaisesti pitäisi jättää paikalliset ja puoluepoliittiset intohimot sivuun ja rakentaa järjestelmä potilaan parhaaksi, niin että maksajalle eli kansalaiselle ei tule ylimääräisiä kustannuksia. (kansalainen ja potilas ovat käytännössä ainakin jossain vaiheessa sama) Jos löytyy halu organisoida terveydenhuolto järkevästi kannattaisi ottaa malli suoraan toimivasta järjestelmistä. Ruotsi voisi olla hyvä koska se on muutenkin niin lähellä monessa suhteessa.
Vai olisiko kuitenkin paras ottaa malli parhaista eli Ranskasta tai Yhdistyneiden Kuningaskuntien NHS:stä. NHS on ensimmäinen ja alkuperäinen yleinen julkinen terveydenhuolto. Ruotsi otti siitä mallia ja muutti omaansa hiukan. Suomi on ottanut Ruotsista mallia ja muuttanut sitä jälleen. Lopputulos on huono kopio kopiosta. NHS on todettu tuoreissa selvityksissä toiseksi parhaaksi ja vielä edulliseksi. Tony Blairin kaudelta alkaen järjestelmää on päivitetty vastaamaan päivän tarpeita. Ranska oli paras ja on ollut muutenkin selvityksissä kärjessä. Siitäkin kannattaisi ottaa oppia. Järjestelmä on tosin kalliimpi. Suomessakin tarvittaisin pikaisesti järjestelmän päivittäminen ja nostaminen takaisin Pohjoismaiden tasolla.
Miksi ei oteta rohkeasti huippua ja halvinta, kun sellainen on tarjolla. Tai otetaan malli turvallisesti läheltä, Ruotsista. Samalla tulisi mahdolliseksi päästä takaisin samalle tasolle kuin Pohjoismaat?
(Eikä tarvita uusia itse keksittyjä hallintohimmeleitä, joiden toiminnasta kuntalaisen kannalta ei ole takeita. Lisääntyvätkö terveet elinvuodet, tai saavutetaanko mitään muutakaan merkityksellistä?)
Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? 4/2013 vsk 68 Lääkärilehti
s. 232 - 236 Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/
Julkaistu myös Uuden Suomen puheenvuorossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti