Onko Suomessa enää Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto?
Järjestelmä oli toteutettu aikoinaan Pohjoismaisen ajattelun mukaan, tarjotaan kansalaisille tasa-arvoinen ja hyvä terveydenhuolto. Mallia otettiin Ruotsista, Suomi oli 80-luvulla kärjessä terveydenhuollossa, oli mm. Pohjois-Karjala projektia, joka oli kansainvälisesti hyvin arvostettu. 1990-luvun alun suuren laman jälkeen on säästetty ja säästetty. Missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa?
KELA tutkimusblogi: Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta 13.2.2013:
Van Doorslaer esitteli katsauksen terveystaloustieteen päivillä siitä, miltä Suomen terveyspalveluiden eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden vertailussa. Suomi kuuluu kansainvälisen vertailun perusteella maihin, joissa lääkäripalveluiden käytön eriarvoisuus on suurinta. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tarpeeseen nähden rikkaat ja hyväosaiset käyvät lääkärillä useammin kuin köyhät tai huono-osaiset. Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa. Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa, joskin eriarvoisuus näytti pienentyneet.
Eri maissa on vähän erilaiset aineistot mutta myös käytettäessä EHCP aineistoa, Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän Suomessa on erityisen suurta eriarvoisuus erikoislääkäripalveluiden käytössä. Myös yleislääkäri käynnit ovat jakautuneet eriarvoisesti mutta kuitenkin tasaisemmin kun erikoislääkäri käännyt.Keskeisin syy lääkärikäyntien eriarvoisuudelle Suomessa on perusterveydenhuollon palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkisen palvelun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisin lääkäripalveluihin. Tiedetään, että terveyskeskuspalveluita käyttävät suhteessa enemmän keskimääräistä heikommassa asemassa olevat, mutta työterveyspalveluita ja yksityisiä palveluita sen sijaan keskimääräistä paremmassa asemassa olevat. Hyvässä asemassa työmarkkinoilla olevat ovat usein työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Erikoislääkärikäyntien eriarvoisuus sen sijaan johtuu pääasiassa siitä, että hyvätuloisilla on muita suurempi mahdollisuus ja alttius käyttää yksityisiä palveluita. Tuli myös esille huomio jonka mukaan kansalaisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Poikkeuksellisen suuren eriarvoisuuden lisäksi Suomen erityisyys vertailuissa on näyttänyt olevan se, että keskimäärin lääkärillä käydään Suomessa varsin harvoin muihin maihin verrattuna. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle. Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon , jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL(1.4.2011): Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana.
KELA tutkimusblogi: Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta 13.2.2013:
Van Doorslaer esitteli katsauksen terveystaloustieteen päivillä siitä, miltä Suomen terveyspalveluiden eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden vertailussa. Suomi kuuluu kansainvälisen vertailun perusteella maihin, joissa lääkäripalveluiden käytön eriarvoisuus on suurinta. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tarpeeseen nähden rikkaat ja hyväosaiset käyvät lääkärillä useammin kuin köyhät tai huono-osaiset. Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa. Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa, joskin eriarvoisuus näytti pienentyneet.
Eri maissa on vähän erilaiset aineistot mutta myös käytettäessä EHCP aineistoa, Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän Suomessa on erityisen suurta eriarvoisuus erikoislääkäripalveluiden käytössä. Myös yleislääkäri käynnit ovat jakautuneet eriarvoisesti mutta kuitenkin tasaisemmin kun erikoislääkäri käännyt.Keskeisin syy lääkärikäyntien eriarvoisuudelle Suomessa on perusterveydenhuollon palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkisen palvelun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisin lääkäripalveluihin. Tiedetään, että terveyskeskuspalveluita käyttävät suhteessa enemmän keskimääräistä heikommassa asemassa olevat, mutta työterveyspalveluita ja yksityisiä palveluita sen sijaan keskimääräistä paremmassa asemassa olevat. Hyvässä asemassa työmarkkinoilla olevat ovat usein työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Erikoislääkärikäyntien eriarvoisuus sen sijaan johtuu pääasiassa siitä, että hyvätuloisilla on muita suurempi mahdollisuus ja alttius käyttää yksityisiä palveluita. Tuli myös esille huomio jonka mukaan kansalaisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Poikkeuksellisen suuren eriarvoisuuden lisäksi Suomen erityisyys vertailuissa on näyttänyt olevan se, että keskimäärin lääkärillä käydään Suomessa varsin harvoin muihin maihin verrattuna. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle. Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon , jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL(1.4.2011): Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana.
Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Niinpä hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi (köyhä 79,4) ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi (köyhä 69,5).
Eli Suomeen sopii hyvin sanonta: “Tarvitset Lottovoiton elääksesi Suomessa”
Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.
Joka tapauksessa Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta. Aivan tuoreessa selvityksessä eliniässä ja terveissä elinvuosissa Suomi ei sijoitu hyvin rikkaiden maiden joukossa.
Eli Suomeen sopii hyvin sanonta: “Tarvitset Lottovoiton elääksesi Suomessa”
Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.
Joka tapauksessa Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta. Aivan tuoreessa selvityksessä eliniässä ja terveissä elinvuosissa Suomi ei sijoitu hyvin rikkaiden maiden joukossa.
Säästetty on ja Pohjoimaisesta tasosta on laskettu USA:n tasolle.
Onko PISA-voittajien maa sitten tyytyväinen näin huonoon sijoitukseen ja mitkä ovat tavoitteet jatkossa?
Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/
Julkaistu myös Uuden Suomen puheenvuorossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti